tiistai 25. heinäkuuta 2017

Reissu lähenee!

Hyvää iltaa! Tällä kertaa en kirjoita muuta, kuin että matkalaukun pakkaus alkakoon, sillä tänä sunnuntaina suuntaamme pikkusiskoni kanssa Italiaan Roomaan neljäksi päiväksi! Odotan tätä minilomaamme oikein innolla, enhän ole juurikaan päässyt vielä elämäni aikana matkustelemaan (tosin tänä syksynä/talvena aion muuttaa tämän asian!). Tiedän jo, mitä ruokia on aivan pakko maistaa, sekä muutamat paikat, joissa on ihan pakko käydä. Seuraavan kerran tulen todennäköisesti siis kirjoittelemaan tänne ihan matkahöyryissä, ja lukuisten kuvien kera. CIAO!

Koska sen kummempia kuvia ei tällä kertaa ole, nauttikaa tästä viikko sitten otetusta kuvasta minusta rypsipellolla. xx

lauantai 8. heinäkuuta 2017

Suvi suloinen

Kuinka lämmin onkaan tämä kesä ollut! No okei, onhan niitä koleitakin päiviä toki mahtunut sekaan, eikä tämä heinäkuu ole alkanut lainkaan lupaavasti, kun vasta tänään on ollut ensimmäinen oikeasti lämmin päivä. Kesäkuu oli kuitenkin mielestäni paras ties kuinka moniin vuosiin, ja ehdin kerätä itselleni kunnon rusketuksen jo hyvissä ajoin ennen juhannusta! Tästä on kuitenkin ehkä osittain kiittäminen kokeiluun ostamiani Pharma Nordin aurinkokapseleita, sekä Gisèle Denisin rusketusta edistävää voidetta. Ajattelin kirjoittaa näistä myöhemmin ihan oman postauksensa, jossa kerron tarkemmin käyttökokemuksestani ja mielipiteestäni kyseisistä tuotteista.
Kuvailtua on tullut niin omaa koiraa, hoitokoiria, kuin luontoakin. Päätin jälleen pitkästä aikaa kokeilla loittorengastani, joka oli vallan unohtunut jonnekin kaapin pimentoihin. Ja ai että, miten kivaa sen kanssa olikaan! Niin siistiä, kun saa kuvattua aivan läheltä pienenpieniä hyönteisiä, ja saa niiden yksityiskohdat kunnolla ikuistettua. Haaveissa on joskus hommata se ihan oikea macro-objektiivi, jolla saisi kunnon kuvan vaikka kärpäsen silmästä.

Hyvää heinäkuun alkua kaikille!


torstai 29. kesäkuuta 2017

Korkeasaareen koko päiväksi

En tiedä mistä, mutta jostakin tuo kaksilahkeinen sai päähänsä, että eläintarhaan pitäisi päästä. Olin itse ollut edellisen kerran eläintarhassa vuonna... Öö, 2000 (herranjumala, siis oikeesti, seitsemäntoista vuotta sitten!) ? Joka tapauksessa, innostuin heti ideasta, tottakai, ja päätimme pari viikkoa sitten lähteä viettämään lauantaita Korkeasaareen. 

Helsingissä oli aivan sattumalta samaan aikaan jotkin samba-karnevaalit, ja törmäsimme kulkueeseen matkalla Kauppatorille. Koko Pohjois-Esplanadi oli suljettu autoilta, ja upea, värikäs ryhmä toisensa perään kulki tanssien ja laulaen ohitse. Itse Aira Samulin istui autossa kulkueen kärjessä!
Oli ihanaa nähdä, miten iäkkäämmätkin naiset, vanhimmat varmasti noin 80-vuotiaita, olivat pukeutuneet huomiota herättäviin, kauniisiin asuihin, ja tanssahtelivat suurin elein puolelta toiselle. Koko esitys oikein säteili energiaa ja rentoa hauskanpitoa. Tanssiminen tekee ihmiselle niin hyvää!



Ihana karnevaalikulkue vei huomion pitkäksi aikaa, mutta pääsimme silti satamaan asti. Toisinaan koen vahvasti olevani edelleen henkisesti eskari-ikäisen tasolla, kun kaikki tuntuu vieläkin niin kovin jännältä ja ihmeelliseltä. Se hetki, kun seisoimme laiturilla odottamassa Korkeasaaren lauttaa, oli jälleen juuri sellainen. Olin varmasti enemmän täpinöissäni, kuin yksikään paikalla olleista lapsista :''D toisaalta, vaikka tunnenkin toisinaan itseni vähän lapselliseksi, olen siitä iloinen, että vielä aikuisenakin olen niin utelias ja avoin. 
Kaiken kaikkiaan reissu oli hauska ja normaaleista viikonloppumeiningeistä poikkeava. Kerrankin tuli tehtyä jotain aivan muuta. Neljä tuntia vierähti ihan huomaamatta, ja lähdimme saarelta viimeisellä lautalla. 


Bongattiin saaren eksoottisin eläin!

Yksi tavattoman kaunis amurinleopardi sattui köllöttelemään sopivan näkyvässä paikassa, että siitä sai hyvän kuvan napsaistua, mutta muutoin, kuten tavallista, kissat loikoilivat näkymättömissä. Aivan aidan vieressä makasi leijonauros, joka karjui matalalla, jyhkeällä äänellä, niin, että koko saari varmasti kuuli. Apinat olivat ihania, linnut upeita, visentit mahtavia, jyrsijät suloisia ja ympäriinsä pesivät valkoposkihanhet äkäisiä. Korkeasaari oli juuri sellainen kuin muistinkin.